Kysely yleisestä työhyvinvoinnista

Taustaa ja käyttö

Yleistä työhyvinvointia kartoittavat lyhyet kyselyt on luotu yhdistelemällä kysymyksiä useista yleisesti käytetyistä kyselyistä. Tavoitteena on ollut luoda lyhyt kysely, jonka avulla voi kartoittaa työhyvinvoinnin tärkeimmät osa-alueet.

Liikennevalojen logiikka

Kaikki kysymykset vaikuttavat tulosmuuttujaan. Kyselyssä lasketaan vain yksi yleistä työhyvinvointia kuvaava tulosluku. ”Täysin eri mieltä …. Täysin samaa mieltä” kysymyksissä negatiiviset vastaukset vastaavat tuloksia 0 ja 2 ja positiiviset vastaukset tuloksia 8 ja 10. ”Ei eri eikä samaa mieltä” vaihtoehtoa tässä ei voi valita ollenkaan.

  • Punainen: alle 4.5

  • Oranssi: 4.5-6

  • Keltainen: 6-7.5

  • Vihreä: Yli 7.5

Lähteet

Yksittäisissä kysymyksissä lähteitä ovat olleet mm.:

Työkuormituksesta palautuminen:

  • Kinnunen U, Feldt T. Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma. Julkaisussa: Kinnunen U ja Mauno S (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia. Psykologian laitos, Tampereen yliopisto, 2009.

  • Kinnunen U, Feldt T, Siltaloppi M, Sonnentag S. Job demands-resources model in the context of recovery: Testing recovery experiences as mediators. European Journal of Work and Organizational Psychology (2010).

Stressikysymys koetusta stressistä on Työstressikyselyn (TSK) yksi kysymys:

Kysymys jossa arvioidaan kykyä pystyä työskentelemään nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua on Työkykyindeksin yksi kysymys.

  • Lähde: Lindberg P, Josephson M, Alfredsson L, Vingård E: Comparisons between five self-administered instruments predicting sick leaves in a 4-year follow-up. Arch Occup Environ Health 2009; 82: 227-234.

Yleisemmällä tasolla kysymyksien muodostamisessa lähteinä ja inspiraationa ovat olleet etenkin:

a)      Työterveyslaitoksen kehittämä Työstressikysely (TSK):

  • TSK Miten käytän työstressikyselyä. Elo A-L, Leppänen A, Lindström K ja Ropponen T, 1990

  • Kyrö M. Työstressikysely ja työstressikysely itsearviointina – kaksi erilaista kyselyä. Työterveyslääkäri. 2004; 22(3):380-381.

  • http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/70/

b)     Työterveyslaitoksen Työkykyindeksi:

  • Ilmarinen J, Tuomi K. Work ability index for aging workers. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health, 1993:142-51.

  • Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A ym. Työkykyindeksi. Työterveyslaitos 1997.

c)      Julkaisu: Sipponen, Salmela, Syrjäsuo: Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2011/01/26/tth_suositus_11_01_26.pdf

d)     QPSNordic kysely. Lähde: Elo A-L, Dallner M, Gamberale F. ym: QPSNordic-käsikirja. Pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskysely, Työterveyslaitos, Helsinki, 2001.

e)     Työterveyslaitoksen työkuormituksen arviointiin kehittämä TIKKA menetelmä

Kyselylomakkeet