Masennusriskitesti (DEPS) MQ-DEPR-786568, Versio 01
Masennuskysely (BDI-21) MQ-DEPR-181416, Versio 01
Kaksi kysymystä masennuksesta MQ-DEPR-425515, Versio 01
DEPS masennustesti seulontakysymyksillä MQ-DEPR-631177, Versio 01
Käyttöohje TF-0065 (versio 1/ 17-11-2020)
1.1 Käyttötarkoitus
Kyselyt on tarkoitettu tiedon keräämiseen potilailta, ja tavoitteena on tunnistaa henkilöt, joilla on kohonnut depressioriski. Tuloksia voidaan hyödyntää tukemaan depression ehkäisyä ja diagnosointia.
Kliininen hyöty
Kyselyn kliininen hyöty on henkilön mahdollisen depressioriskin varhainen tunnistaminen. Kysely on tarkoitettu aikuisille.
1.2 Turvallisuushuomiot
Käytettäessä depressioriskitestejä tukena depressionn ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa on tärkeää, että vastaajat tunnistautuvat järjestelmään vahvalla tunnistautumisella. Luotaessa depressioriskitestin sisältävää kyselyä mSurvey-kyselytyökalulla, valitkaa tunnistautumisvaihtoehdoista vahva tunnistautuminen ja asettakaa kyselyä luotaessa vastaajilta kirjauduttaessa kysyttäviin henkilötietoihin ainakin nimi ja sosiaaliturvatunnus luotettavan tunnistamisen varmistamiseksi
Lähetettäessä kutsuja kyselyyn sähköpostilla, on aina mahdollista että kutsut menevät vastaanottajan roskapostikansioon. Mikäli vastaaja ei vastaa kyselyyn, lähettäkää muistutus. Mikäli tämä ei auta, ottakaa yhteyttä vastaajaan ja varmistakaa, että kutsu ei ole mennyt roskapostiin.
Kysely tarjoaa ainoastaan taustatietoa diagnoosia varten, eikä diagnoosi voi koskaan perustua pelkästään kyselyssä saatavaan tietoon.
Laitteeseen liittyvistä vakavista vaaratilanteista tulee ilmoittaa laitteen valmistajalle ja sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon käyttäjä ja/tai potilas on sijoittautunut.
1.3 Masennusriskitesti (DEPS)
Taustaa ja käyttö
DEPS-masennusriskitesti (”Masennusriskitesti (DEPS)”) arvioi riskiä sairastua masennukseen (Salokangas ym. 1995). Saatua tulosta ja riskiarviota voidaan käyttää tukena depression ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa. Korkeat pistemäärät voivat kertoa kasvaneesta depressioriskistä, mutta diagnoosin tulee aina perustua lääkärin arvioon.
DEPS-masennusriskitestistä on kyselytyökalussa lisäksi versio “DEPS masennusriskitesti seulontakysymyksillä”. Tässä versiossa käytetään kyselyä ”Kaksi kysymystä masennuksesta” seulontakysymyksinä ja myöntävä vastaus ainakin toiseen laukaisee loput DEPS-testin kysymykset. Tulosten ja liikennevalojen laskennassa käytetään vain DEPS-testin kysymyksiä.
Liikennevalojen logiikka
Riskitestissä lasketaan kysymyksiin annettujen vastauksien pohjalta Salokangas ym. (1995) artikkelin mukaisesti riskipisteet. Riskipisteiden maksimimäärä testissä on 26 pistettä. Riskipisteiden perusteella määräytyvät näytettävät liikennevalot seuravaan pisteytyksen mukaisesti:
Punainen: yli 12
Oranssi: 11-12
Keltainen: 9-10
Vihreä: Alle 9
”DEPS masennusriskitesti seulontakysymyksillä” alussa on ”Kaksi kysymystä masennuksesta” seulontatestinä. Vastaamalla ”kyllä” yhteen tai kahteen näistä, varsinainen DEPS testi avautuu. Jos kumpaankin vastaus on ”ei”, laajempaa testiä ei tehdä ja tulos on vihreä.
Lähteet
Salokangas, R. K., Poutanen, O. & Stengard, E. (1995) Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatrica Scandinavica, 92, 10-16
Esim: http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/pgr/DEPS.pdf
Masennuskysely (BDI-21)
Taustaa ja käyttö
BDI-21 masennusriskitesti (”Masennuskysely (BDI-21)”) arvioi riskiä sairastua masennukseen (Beck ym. 1996). BDI-21 tunnetaan myös nimellä Beckin depressiokysely. Saatua tulosta ja riskiarviota voidaan käyttää tukena depression ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa. Kyselyä käytetään laajalti myös seulonnassa ja väestötutkimuksissa.
Korkeat pistemäärät voivat kertoa kasvaneesta depressioriskistä, mutta diagnoosin tulee aina perustua lääkärin arvioon.
Liikennevalojen logiikka
Riskitestissä lasketaan kysymyksiin annettujen vastauksien pohjalta BDI-21 ohjeistuksen mukaisesti (Beck ym. 1996) mukaisesti riskipisteet. Kaikki kysymykset vaikuttavat. Riskipisteiden perusteella määräytyvät näytettävät liikennevalot seuravaan pisteytyksen mukaisesti:
Pisteytys:
Punainen: yli 30
Oranssi: 20-30
Keltainen: 10-19
Vihreä: Alle 10
Lähteet
Beck, A.T., Steer, R.A., Ball, R., Ranieri,W., 1996. Comparison of Beck Depression Inventories -IA and -II in psychiatric outpatients. Journal of Personality Assessment 67, 588–597.
Kaksi kysymystä masennuksesta
Taustaa ja käyttö
Tämä masennusriskitesti (”Kaksi kysymystä masennuksesta”) arvioi riskiä sairastua masennukseen. Kysely tunnetaan myös nimellä PHQ-2. Saatua tulosta ja riskiarviota voidaan käyttää tukena depression ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa. Kyselyä käytetään laajalti myös seulonnassa ja väestötutkimuksissa.
Tämä kyselylomake sisältää kaksi masennusriskiin liittyvää kysymystä. Mittarin on todettu soveltuvan yleisseulontaan työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa (Arroll ym. 2003, Whooley ym. 1997). Myöntävä vastaus vähintään toiseen kysymyksistä viittaa masennukseen tai kasvaneeseen masennusriskiin. Masennusdiagnoosin tulee kuitenkin aina perustua lääkärin arvioon.
Liikennevalojen logiikka
Myöntävä vastaus yhteen tai kahteen kysymykseen vie liikennevalomittarin punaiselle, muuten vihreä.
Lähteet
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/81/
Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. BMJ. 2003; 327:1144-6.
Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J. Effect of the addition of a “help” question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ. 2005; 331:884.
Whooley MA, Avins AL, Miranda J, Browner WS. Case finding instruments for depression: two questions as good as many. J Gen Intern Med. 1997; 12:439-45.
Kyselyn laatiminen
Kyselyiden päänäkymä avautuu yläreunan valikosta klikkaamalla ”Kyselyt”. Tässä näkymässä näet kaikki organisaatiosi kyselyt. Klikkaamalla kyselyn nimeä pääset yksittäisen kyselyn hallintanäkymään. Klikkaamalla ”Uusi kysely” voit aloittaa uuden kyselyn luonnin.
Valitse haluamasi kysely listalta. Tutustu kyselyn käyttöohjeisiin. Napista ”opastusmateriaalit” pääset käyttöohjeisiin, Luo kyselylle nimi. Muokkaa vastaajalle näkyvä tervetuloteksti ja kyselyn nimi haluamaksesi. Aseta kyselyn alkamis- ja loppumispäivä sekä tekstiviestitunnistautuminen (SMS). Valitse henkilötiedot, jotka vastaajalta kysytään vastaamisen yhteydessä (sotu, nimi).
Kun klikkaat “Luo kysely”, kysely luodaan. Kutsu vastaajia kyselyyn henkilökohtaisella kyselykutsulla sähköpostin kautta. Sähköpostiosoitteiden välissä tulee olla joku erotin: esimerkiksi välilyönti, pilkku tai puolipiste.
Vastaajien henkilökohtaiset raportit voi ladata painamalla PDF-kuvaketta rivillä, jolla on kyseisen henkilön nimi. Tulosnäkymä näyttää yhdellä näytöllä kaikille vastaajille kaikista kyselyn osioista lasketut tulosluvut ja riskiluokat liikennevaloina.
Symbolien merkitykset
Tämä tuote täyttää lääkintälaitedirektiivin 93/42/EEC vaatimukset (Directive 93/42/EEC on Medical Devices).
Depressionstest (DEPS) MQ-DEPR-786568, Version 01
Enkät om depressionssymtom (BDI-21) MQ-DEPR-181416, Version 01
Två frågor om depression MQ-DEPR-425515, Version 01
DEPS-depressionstest med screeningfrågor MQ-DEPR-631177, Version 01
Manuell TF-0065 version 1 (17-11-2020)
1.1 Avsedd användning
Frågeformulärerna är avsett att samla in information från patienter för att identifiera personer med ökad risk för depression. Resultaten kan användas för att förebygga och diagnostisera depression.
Kliniska nyttan
Den kliniska nyttan av frågeformuläret är den tidiga identifieringes av en persons potentiella risk för depression. Frågeformuläret är avsedd för vuxna.
1.2 Säkerhetshänsyn
När du använder depressionrisktestet som stöd för sjukdomsprevention eller för diagnostisera depression är det viktigt att respondenterna identifierar sig med systemet genom stark identifiering. När du skapar en undersökning som inkluderar ett depressionrisktest med mSurvey, välj stark autentisering från autentiseringsalternativen och lägg åtminstone namnet och personnumret i de personuppgifter som frågas av respondenterna.
När du skickar inbjudningar till en enkät via e-post är det alltid möjligt att inbjudningarna går till mottagarens skräppost. Om respondenten inte svarar, vänligen skicka en påminnelse. Om det inte hjälper, kontakta mottagaren och se till att e-post inte har gått till skräppost.
Undersökningen ger endast bakgrundsinformation för diagnos, och diagnos kan aldrig baseras enbart på den information som finns inom depressionriskenkäten.
Om någon allvarlig händelse inträffar i samband med användningen av enheten ska den rapporteras till tillverkaren och den behöriga myndigheten i den medlemsstat där användaren är etablerad
1.3 Depressionstest (DEPS)
Bakgrund och användning
DEPS Depressionstest (“Depressiontest (DEPS)”) bedömer risken för att utveckla depression (Salokangas et al. 1995). Resultatet och riskbedömningen kan användas som stöd vid förebyggande och diagnos av depression. Höga poäng kan indikera en ökad risk för depression, men diagnosen bör alltid baseras på en läkares bedömning.
Det finns också en version av DEPS Depressionstest: “DEPS-depressionstest med screeningfrågor”. Denna version använder "Två frågor om depression" som screeningfrågor, och ett bekräftande svar på minst en utlöser de återstående DEPS-testfrågorna. Endast DEPS-testfrågor används för att beräkna resultat och trafikljus.
Trafikljuslogik
I risktestet beräknas riskpunkter utifrån svaren på frågorna i enlighet med artikeln av Salokangas et al. (1995). Det maximala antalet riskpunkter i testet är 26 poäng. Baserat på riskpunkterna bestäms trafikljusen som ska visas enligt följande poäng:
Röd: över 12
Orange: 11-12
Gul: 9-10
Grön: Under 9
" DEPS-depressionstest med screeningfrågor" börjar med " Två frågor om depression" som ett screeningtest. Genom att svara ”ja” på en eller två av dessa öppnas det faktiska DEPS-testet. Om svaret på båda är ”nej” utförs inte ett mer omfattande test och resultatet är grönt.
Litteraturreferenser
Salokangas, R. K., Poutanen, O. & Stengard, E. (1995) Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatrica Scandinavica, 92, 10-16
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/pgr/DEPS.pdf
Enkät om depressionssymtom (BDI-21)
Bakgrund och användning
BDI-21 Depression risktest (“Enkät on depressionssymtom (BDI-21)”) bedömer risken för att utveckla depression (Beck et al. 1996). BDI-21 är också känd som Beck Depression Survey. Resultatet och riskbedömningen kan användas som stöd vid förebyggande och diagnos av depression. Undersökningen används ofta i screening och befolkningsundersökningar.
Höga poäng kan indikera en ökad risk för depression, men diagnosen bör alltid baseras på en läkares bedömning.
Trafikljuslogik
I risktestet beräknas riskpoäng utifrån svaren på frågorna i enlighet med BDI-21-riktlinjerna (Beck et al. 1996). Alla frågor påverkar. Baserat på riskpunkterna bestäms trafikljusen som ska visas enligt följande poäng:
Poängsättning:
Röd: över 30
Orange: 20-30
Gul: 10-19
Grön: Mindre än 10
Litteraturreferenser
Beck, A.T., Steer, R.A., Ball, R., Ranieri,W., 1996. Comparison of Beck Depression Inventories -IA and -II in psychiatric outpatients. Journal of Personality Assessment 67, 588–597.
Två frågor om depression
Bakgrund och användning
Detta depressionstest ("Två frågor om depression") bedömer risken för att utveckla depression. Undersökningen är också känd som PHQ-2. Resultatet och riskbedömningen kan användas som stöd vid förebyggande och diagnos av depression. Undersökningen används ofta i screening och befolkningsundersökningar.
Detta frågeformulär innehåller två frågor relaterade till risken för depression. Mätaren har visat sig vara lämplig för allmän screening inom företagshälsovård och primärvård (Arroll et al. 2003, Whooley et al. 1997). Ett bekräftande svar på minst en av frågorna indikerar depression eller ökad risk för depression. Diagnosen av depression bör dock alltid baseras på en läkares bedömning.
Trafikljuslogik
Ett bekräftande svar på en eller två frågor får trafikljusmätaren röd, annars grön.
Litteraturreferenser
http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/mittariversio/81/
Arroll B, Khin N, Kerse N. Screening for depression in primary care with two verbally asked questions: cross sectional study. BMJ. 2003; 327:1144-6.
Arroll B, Goodyear-Smith F, Kerse N, Fishman T, Gunn J. Effect of the addition of a “help” question to two screening questions on specificity for diagnosis of depression in general practice: diagnostic validity study. BMJ. 2005; 331:884.
Whooley MA, Avins AL, Miranda J, Browner WS. Case finding instruments for depression: two questions as good as many. J Gen Intern Med. 1997; 12:439-45.
Skapande av enkät
mSurvey huvudvy öppnas från menyn högst upp genom att klicka på "Enkäten". I den här vyn kan du se alla enkät i din organisation. Om du klickar på enkätnamnet kommer du till den enskilda enkäthanteringsvyn. Klicka på "Ny enkät" för att börja skapa en ny enkät.
Välj önskad enkät i listan. Se instruktionerna för enkäten. Klicka på knappen "Guidance Materials" för att komma till instruktionerna. Skapa ett namn för enkäten. Redigera välkomsttexten och enkätnamnet som visas för respondenten. Ställ in start- och slutdatum för enkäten och SMS-autentisering. Välj den personliga information som respondenten kommer att bli ombedd att svara på (sotu, namn).
När du klickar på “Skapa enkät” skapas enkäten. Bjud in respondenter med en personlig inbjudan via e-post. E-postadresser måste ha en avgränsare, till exempel ett mellanslag, komma eller semikolon.
Respondenternas personliga rapporter kan laddas ner genom att klicka på PDF-ikonen på raden med den personens namn. Resultatvyn visar på en enda skärm för alla respondenter resultatsiffrorna och riskkategorierna beräknade från alla avsnitt i undersökningen som trafikljus.
Betydelsen av symbolerna
Denna produkt uppfyller kraven i direktivet om medicintekniska produkter 93/42/EEC (Directive 93/42/EEC on Medical Devices).