Taustaa ja käyttö
Yleistä työhyvinvointia kartoittavat lyhyet kyselyt on luotu yhdistelemällä kysymyksiä useista yleisesti käytetyistä kyselyistä. Tavoitteena on ollut luoda lyhyt kysely, jonka avulla voi kartoittaa työhyvinvoinnin tärkeimmät osa-alueet.
Liikennevalojen logiikka
Kaikki kysymykset vaikuttavat tulosmuuttujaan. Kyselyssä lasketaan vain yksi yleistä työhyvinvointia kuvaava tulosluku. ”Täysin eri mieltä …. Täysin samaa mieltä” kysymyksissä negatiiviset vastaukset vastaavat tuloksia 0 ja 2 ja positiiviset vastaukset tuloksia 8 ja 10. ”Ei eri eikä samaa mieltä” vaihtoehtoa tässä ei voi valita ollenkaan.
Punainen: alle 4.5
Oranssi: 4.5-6
Keltainen: 6-7.5
Vihreä: Yli 7.5
Lähteet
Yksittäisissä kysymyksissä lähteitä ovat olleet mm.:
Työkuormituksesta palautuminen:
Kinnunen U, Feldt T. Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma. Julkaisussa: Kinnunen U ja Mauno S (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia. Psykologian laitos, Tampereen yliopisto, 2009.
Kinnunen U, Feldt T, Siltaloppi M, Sonnentag S. Job demands-resources model in the context of recovery: Testing recovery experiences as mediators. European Journal of Work and Organizational Psychology (2010).
Stressikysymys koetusta stressistä on Työstressikyselyn (TSK) yksi kysymys:
Elo A-L, Leppänen A, Jahkola A. Validity of a single-item measure of stress symptoms. Scandinavian Journal of Work, Environment, and Health. 2003; 29:444-451.
Kysymys jossa arvioidaan kykyä pystyä työskentelemään nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua on Työkykyindeksin yksi kysymys.
Lähde: Lindberg P, Josephson M, Alfredsson L, Vingård E: Comparisons between five self-administered instruments predicting sick leaves in a 4-year follow-up. Arch Occup Environ Health 2009; 82: 227-234.
Yleisemmällä tasolla kysymyksien muodostamisessa lähteinä ja inspiraationa ovat olleet etenkin:
a) Työterveyslaitoksen kehittämä Työstressikysely (TSK):
TSK Miten käytän työstressikyselyä. Elo A-L, Leppänen A, Lindström K ja Ropponen T, 1990
Kyrö M. Työstressikysely ja työstressikysely itsearviointina – kaksi erilaista kyselyä. Työterveyslääkäri. 2004; 22(3):380-381.
b) Työterveyslaitoksen Työkykyindeksi:
Ilmarinen J, Tuomi K. Work ability index for aging workers. Helsinki: Finnish Institute of Occupational Health, 1993:142-51.
Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A ym. Työkykyindeksi. Työterveyslaitos 1997.
c) Julkaisu: Sipponen, Salmela, Syrjäsuo: Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa: http://www.thl.fi/toimia/tietokanta/media/files/suositus/2011/01/26/tth_suositus_11_01_26.pdf
d) QPSNordic kysely. Lähde: Elo A-L, Dallner M, Gamberale F. ym: QPSNordic-käsikirja. Pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskysely, Työterveyslaitos, Helsinki, 2001.
e) Työterveyslaitoksen työkuormituksen arviointiin kehittämä TIKKA menetelmä
http://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00175&p_haku=hoitosuositus
Lähde: Kirsi Ahola, Merike Aminoff, Heli Hannonen, ym. Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA. Työterveyslaitos 2015.