Diabetestrisktest
Taustaa ja käyttö
Elintavat vaikuttavat merkittävästi tyypin 2 (aikuistyypin) diabeteksen puhkeamiseen. Diabetesriskiä nostavat esimerkiksi ylipaino, vyötärölihavuus, vähäinen liikunta, huonot ruokatottumukset ja tupakointi.
Tämä testi on Diabetesliiton sivuiltakin löytyvä testi, jolla arvioidaan riskiä sairastua diabetekseen (http://www.diabetes.fi/riskitesti). Riskitestin kysymykset ja testissä laskettava diabetesriskiä kuvaava riskiluku perustuvat Saaristo et al. (2005) tieteellisessä artikkelissa kuvattuun kyselyyn (Finnish Diabetes Risk Questionnaire, FINDRISC). FINDRISC on hyvin validoitu ja laajasti käytössä oleva kysely diabetesriskin arviointiin (esim. Janghorbani et al. 2013, Hellgren et al. 2005, Soriguer et al. 2019).
Diabetesriskikyselyä voidaan käyttää tukena diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa. Riski määritellään potilaan kysymyksiin antamien vastauksien perusteella. Diabetesriskitestin antamaa tulosta ja riskiarviota voidaan käyttää kannustamaan ja motivoimaan potilasta elintapamuutoksiin ja tukena diabeteksen diagnosoinnissa. Kysely tarjoaa ainoastaan taustatietoa diagnoosia varten, eikä diagnoosi voi koskaan perustua pelkästään kyselyssä saatavaan tietoon.
Diabetesriskitestissä lasketaan kysymyksiin annettujen vastauksien pohjalta Saaristo et al (2005) artikkelin mukaisesti riskipisteet. Riskipisteiden maksimimäärä testissä on 26 pistettä. Riskipisteet vastaavat seuraavia FINDRISC-kirjallisuuslähteiden mukaisia riskejä sairastua tyypin 2 diabetekseen 10 vuoden kuluessa:
alle 7 pistettä: Pieni, arviolta yksi sadasta sairastuu
7 - 11: Jonkin verran lisääntynyt: arviolta yksi 25:stä sairastuu
12 - 14: Kohtalainen: arviolta joka kuudes sairastuu
15 - 20: Suuri: arviolta joka kolmas sairastuu
yli 20: Hyvin suuri: arviolta puolet sairastuu
Kyselyn ensimmäisessä kysymyksessä kysytään “Onko sinulla todettu diabetes?”. Mikäli kysyjä vastaa tähän “kyllä”, vastaajalle annetaan 26 riskipistettä vastaten maksimaalista riskiä.
Huom! Käytettäessä diabetesriskitestiä tukena diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa on tärkeää, että vastaajat tunnistautuvat järjestelmään vahvalla tunnistautumisella. Luotaessa diabetesriskitestin sisältävää kyselyä mSurvey-kyselytyökalulla, valitkaa tunnistautumisvaihtoehdoista vahva tunnistautuminen.
Liikennevalojen logiikka
Diabetesriskitestin tulokset esitetään sekä lukuarvona (0-26) että liikennevalona oheisen taulukon mukaisesti:
Vihreä (ei riskiä tai hyvin pieni riski): 0-6 pistettä
Keltainen (lievästi kohonnut riski): 7-14 pistettä
Punainen (korkea riski): 15-26 pistettä
Lähteet / Litteraturreferenser
Janghorbani M, Adineh H, Amini M. Evaluation of the Finnish Diabetes Risk Score (FINDRISC) as a screening tool for the metabolic syndrome. (2013) Rev Diabet Stud. 2013;10(4):283-292. doi:10.1900/RDS.2013.10.283
MI Hellgren, M Petzold, C Björkelund et al. (2012) Feasibility of the FINDRISC questionnaire to identify individuals with impaired glucose tolerance in Swedish primary care. A cross‐sectional population‐based study. Diabet. Med. 29, 1501–1505
Saaristo, T., Peltonen, M., Lindström, J., Saarikoski, L., Sundvall, J., Eriksson, J. G., & Tuomilehto, J. (2005). Cross-sectional evaluation of the Finnish Diabetes Risk Score: a tool to identify undetected type 2 diabetes, abnormal glucose tolerance and metabolic syndrome. Diabetes and Vascular Disease Research, 67–72. https://doi.org/10.3132/dvdr.2005.011
Soriguer F, Valdés S, Tapia MJ, et al. (2019) Validation of the FINDRISC (FINnish Diabetes RIsk SCore) for prediction of the risk of type 2 diabetes in a population of southern Spain. Pizarra Study]. Med Clin (Barc). 2012;138(9):371-376. doi:10.1016/j.medcli.2011.05.025
Kyselyn ID tunniste / Identifiererare: MQ-DIAB-391452-01